30.11.2016

Puheenjohtaja Juha Valtonen toivotti läsnä olleet tervetulleeksi kokoukseen ja kertoi, että mukana on Postimuseosta vieraita. Postimuseon johtaja Kimmo Antila kertoi tulevasta Finlandia 2017 näyttelystä ja hän esitteli Finlandia 2017-näyttelyn markkinointisihteeri Mirka Ylä-Mattilan, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa tiedotusryhmän vetäminen. Johtaja Kimmo Antila kertoi Postimuseon tulevista näyttelyistä. Kuningatar Elisabeth II:n kokoelmasta esitellään Englannin ensimmäisiä merkkejä ja sininen Mauritius. Näyttely on avoinna 28.4. – 28.5.2017. Finlandia 2017- näyttelyn yhteydessä pidettävää ”Merkillinen seikkailu”-näyttely siirtyy näyttelyn jälkeen Tampere-talosta Postimuseon tiloihin. Kimmo Antila kertoi, että Postitaksat-kirjasta on otettu uusi 400 kappaleen painos. Seuran jäseniltä otetaan ryhmätilaus kirjasta.

Hannu Vetola kertoi Postin uusista palveluista.

Illan esitelmän pitäjäksi oli lupautunut Jari Forsblom. Ennen esitelmäänsä ”Talvisota 30.11.1939 – 3.3.1940” Jari Forsblom kertoi olevansa sekä filatelisti että sotahistorioitsija ja kertoi kuuluvansa Suomen Sotahistorialliseen Seuraan. Tämän vuoksi hän valotti kysymystä ”miksi jouduimme sotaan?”. Hän lupasi esitelmän lopussa puhua lyhyesti aiheeseen liittyvästä filateliasta.

Suomi ja Saksa? Maiden väleihin ovat vaikuttaneet vuoden 1918 perinteet, kun Suomen kuninkaaksi valittiin ennen 1.maailmansodan päättymistä saksalainen prinssi ja saksalaiset olivat osallistuneet Helsingin valtaamiseen Suomen vapaussodassa. Sodan jälkeen maiden välillä oli tiiviit suhteet kulttuurissa, urheilussa, taloudessa ja sotilasasioissa. Saksalainen yritys IG Farben halusi päästä kiinni Petsamon nikkeliin, mutta kanadalais-brittiläinen Inco/Mond teki suomalaisten kanssa sopimuksen. He perustivat Petsamon Nikkeli Oy:n. Myös italialaisten kanssa suomalaiset tekivät sotilaallista yhteistyötä tilaamalla Italiasta 35 kappaletta Fiat G50 hävittäjiä. Saksalaiset estivät kuitenkin 11.2.1940 lähetysten läpimenon Saksan halki ja koneet myöhästyivät. Stalin ja Hitler olivat vuonna 1939 tehneet Euroopan jakoa koskevan sopimuksen, jossa Suomi oli Neuvostoliiton hallitsemaa aluetta. Kuitenkin suomalaiset luovuttivat 28.1.1940 saksalaisille Petsamon kartat, koska saksalaiset suunnittelivat jo tällöin hyökkäämistä Neuvostoliittoon (Barbarossa-suunnitelma).

Suomi ja Neuvostoliitto? Toimeenpaneva keskuskomitea hyväksyi Suomen itsenäisyyden 4.1.1918. Suomeen suhteen Neuvostoliitto harjoitti reunavaltiopolitiikkaa. Suomen ulkoministeri Rudolf Holsti ja Neuvostoliiton lähetystön sihteeri Boris Jartsev aloittivat neuvottelut 14.4.1938 ja ne saatiin päätökseen vuoden 1938 lopulla. Neuvostoliitolla oli pitkä lista erilaisia vaatimuksia, jotka koskivat alueiden luovuttamista, joukkojen sijoittamista Suomen rajojen sisälle ja avunantosopimusta. Suomi ei suostunut vaatimuksiin kuten Viro teki ja ne johtivat myöhemmin Baltian miehitykseen. Neuvostoliitto epäili Suomen ja Saksan puuhailevan yhdessä Neuvostoliittoa vastaan. Mainilan laukaukset ”tapahtuivat” 26.11.1939 kello 15.45 ”Suomesta Neuvostoliiton puolelle”. Tämän seurauksena Neuvostoliitto peruutti hyökkäämättömyyssopimuksen. Laukausten ampumisesta on vieläkin epäselvyyttä! Haminaperän vartioston vangitseminen 28.11.1939 kello 17.10 johti talvisotaan pari päivää myöhemmin.

Molotov-Ribbentrop-sopimus? Molotovin johdolla venäläiset aloittivat 3.5.1939 neuvottelut, jotka koskivat taloudellista ja poliittista yhteistyötä. Suomi sai Genevessä 2.7.1939 tietoa, että jotain oli tekeillä. Saksan Helsingin suurlähettiläs Blucher kutsuttiin neuvottelemaan. Suomen Saksan lähettiläs Vuorimaa sai jotain tietoa taustoista. Kyseessä oleva sopimus allekirjoitettiin 23.8.1939 ja suomalaiset saivat myöhemmin tietää, että sopimuksessa oli lisäpöytäkirja, joka koski etupiirijakoa! Saksa hyökkäsi 1.9.1939 Puolaan. Siitä, että Saksa oli ”luovuttanut” Suomen Neuvostoliiton etupiiriin, saatiin tieto jo 1.9.1939. Neuvostoliitolle talvisota on vieläkin pieni kahakka ennen suurta isänmaallista sotaa!

Sodassa Suomi kuitenkin pystyi torjumaan Neuvostoliiton hyökkäyksen. Neuvostoliiton poliittisella ja sotilaallisella johdolla oli huonot ja väärät tiedot Suomesta ja kansan näkemyksistä. Stalin uskoi, mitä kommunistit kertoivat. Vain porvarit olisivat ase kädessä! Suomalaiset olisivat valmiina vallankumoukseen, kun puutetta oli kaikesta! Stalinille kerrottiin satuja, kun negatiivisia asioita ei uskallettu kertoa. Tiedustelu oli ideologisesti värittynyttä. Neuvostoliitolla oli hyökkäyssuunnitelma valmiina jo 1938. Sen päätavoitteena oli halkaista Suomi kahtia Kainuun-Oulun korkeudelta. Tavoite oli saavuttaa Oulu kahdessa viikossa. Juhlaparaatia varten olivat soittokunnat joukkojen mukana. Terijoen hallitus perustettiin heti 1.12.1939 ja avunantosopimus 2.12.1939. Sota alkoin 30.11.1939 kello 6.50. Suomalaiset saivat tiedustelutietoa hyvin ja suomalaiset suojajoukot pitivät asemansa muun muassa Summassa ja Kollaalla. Sota kesti 105 päivää.

Esitelmän pitäjä kertoi Leningradin sotilasalueen sotaneuvoston käskystä 21.11.1939 9. armeijalle. Marssiaikataulu Suomen läpi oli kireä. 1.vaiheessa, joka kesti 5 vuorokautta, piti edetä 70 – 90 kilometriä, sen jälkeen uusi ryhmittyminen kestäisi 2 vuorokautta, 2.vaiheessaa, joka kestäisi 3 – 4 vuorokautta edettäisiin 65 – 90 kilometriä, uudelleen ryhmitys kestäisi 2 vuorokautta ja viimeinen 3.vaihe, joka kestäisi 3 vuorokautta, edettäisiin 90 kilometriä. Eteneminen tyssäsi Raatteen tielle, kun Neuvostoliiton joukot olivat jääneet jumiin. Näistä joukoista vain pieni osa pääsi metsiä myöten takaisin ja ilman kalustoa!

Jari Forsblom kertoi talvisodan kenttäpostista lyhyesti. Se oli toiminnassa YH:n alkaessa 10.10.1939 välirauhan puoliväliin 30.11.1940 asti. YH:n aikana toimi 17 kenttäpostikonttoria ja sodan aikana 29. Keskuskenttäpostikonttorit olivat: KPK 1, KPK 10, KPK 16 (Tampere), KPK 17, KPK 27 ja KPK 28, muut olivat sotatoimiyhtymien omia. Osoitejärjestelmä muuttui sodan aikana.

Jari Forsblom kertoi Suomen Sotahistoriallisesta Seurasta, jonka jäseneksi pääsee. Seura järjestää useita eri matkoja vuoden 2017 aikana. Tietoa löytyy netistä.

Esitelmän pitäjä Jari Forsblom piti erinomaisen ja kuulijoita hyvin kiinnostavan esitelmän. Tuore tutkimustieto toi uutta näkökantaa kuulijoille ja valotti erinomaisesti sekä talvisodan taustoja että tapahtumia! Kuulijat kiittivät esitelmän pitäjää taputtamalla voimakkaasti käsiään!

Ilta päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki